{"id":135,"date":"2018-12-18T09:37:39","date_gmt":"2018-12-18T09:37:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.alttikuusamo.net\/?p=135"},"modified":"2018-12-18T10:47:56","modified_gmt":"2018-12-18T10:47:56","slug":"kuusi-picassoa-synteesi-22018","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/?p=135","title":{"rendered":"Kuusi Picassoa \/ Synteesi 2\/2018"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Altti Kuusamo\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ilmestynyt: <em>Synteesi <\/em>2\/2018<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<h2><strong>Kuusi kertaa Picasso<\/strong><\/h2>\n<h4><em>Picasso-n\u00e4yttelyt Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Montpellierissa, Barcelonassa ja Lontoossa, elokuusta elokuuhun 2017\u20132018. \u00a0<\/em><\/h4>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Minulla oli mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 vuoden sis\u00e4ll\u00e4 kuusi eri Picasso-n\u00e4yttely\u00e4, Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Montpellierissa, Barcelonassa ja j\u00e4lleen Lontoossa. Mukana oli my\u00f6s sattumaa \u2013 yht\u00e4 paljon kuin Pariisin Picasso-museon <em>Guernica<\/em>-n\u00e4yttelyn (27.3. 2017 \u2013 29.7. 2018) maalauksessa <em>Picasso\u2019s Guernica in the style of Jackson Pollock<\/em> \u2013 Art and Language -ryhm\u00e4n tekem\u00e4n\u00e4, vuodelta 1980 (kuva 1). T\u00e4m\u00e4 maalaus s\u00e4esti Pariisin Picasso-museon <em>Guernica<\/em>-n\u00e4yttelyn hyvin dokumentoitua esillepanoa \u2013 samoin kuin ilkikurinen Equipo Cronican maalaus <em>Vierailu <\/em>(1969), jossa illusorisessa n\u00e4yttelytilassa <em>Guernicasta<\/em> irti p\u00e4\u00e4sseet hahmot viruvat lattialla juuri hetkell\u00e4, jolloin arvovieraat astuvat fiktiiviseen n\u00e4yttelytilaan avatakseen sen.<\/p>\n<p>Elokuussa 2017 n\u00e4in Gagosianin galleriassa Lontoossa <em>Picasso, Minotaurs and Matadors<\/em> -n\u00e4yttelyn (28.4. \u2013 25.8. 2017), jonka oli kuratoinut yli 90 vuotias Sir John Richardson, Picasson ikuisbiografian tekij\u00e4 \u2013 el\u00e4m\u00e4kerrasta \u201dainakin\u201d nelj\u00e4 osaa on jo ilmestynyt. N\u00e4yttelyn piirrosten, grafiikan, maalausten ja veistosten valmistumisten keskeinen aikav\u00e4li oli sen verran tiukka, ett\u00e4 se avasi Picasson Minotauruksen ja h\u00e4r\u00e4n teemaa vatsanpohjia my\u00f6ten. N\u00e4yttely risteytti Picasson h\u00e4rk\u00e4taistelukuvat h\u00e4nen mytologisiin Minotaurus-kuviinsa, l\u00e4hinn\u00e4 1930-luvulta, mutta my\u00f6s sodan j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta. N\u00e4ytteillepano oli er\u00e4\u00e4nlainen Minotaurus-mytologian p\u00e4iv\u00e4kirja, koska, kuten tunnettua, Picasso dateerasi tarkkaan teoksensa, ja koska n\u00e4yttely oli j\u00e4sennetty niin hyvin, ett\u00e4 siirtyminen kuvasta toiseen oli toisiaan vahvistava kokemus, my\u00f6s ajallisesti. Kuuluisa etsaussarja <em>La Minotauromachie<\/em> (1935) oli luonnollisesti etusijalla. Intohimoinen suhde Marie-Th\u00e9r\u00e8seen on ollut Picasson ponnin h\u00e4rk\u00e4kuvien el\u00e4imellist\u00e4 eroottisuutta puhkuville teoksille. Siten n\u00e4iss\u00e4 teoksissa dyonyysinen puoli korostuu ja voimakas el\u00e4ytyminen villi-ihmiseen. Teemassa on my\u00f6s tunnistettavissa voimakas espanjalainen h\u00e4r\u00e4n kultti. Maalauksia oli harvakseltaan, niinp\u00e4 n\u00e4yttelyn runko koostui etsauksista, piirroksista ja ennen kaikkea pienoisveistoksista, joista suuri osa oli keramiikkaa. Olen harvoin n\u00e4hnyt temaattisesti niin tiiviiksi suunniteltua n\u00e4yttely\u00e4. Vaikka Minotaurus-aihe esiintyi ensi kerran Picasson piirroksissa vasta vuonna 1928, siit\u00e4 sittemmin tuli niin iso osa h\u00e4nen tuotantoaan, ett\u00e4 h\u00e4nen sanotaan todenneen:\u00a0\u201cJos merkitset karttaan kaikki ne reitit, joita olen kulkenut ja yhdist\u00e4t n\u00e4m\u00e4 pisteet viivoin, ehk\u00e4 sielt\u00e4 tulee esiin Minotaurus?\u201d<\/p>\n<p>Rooman Scuderie del Quirinalessa pidetyn n\u00e4yttelyn <em>Tra cubismo e classisimo, 1915<\/em>\u2013<em>1920<\/em> (22.9. 2017 \u2013 21.1. 2018) keskeinen ajatus oli juhlistaa Picasson ensik\u00e4ynti\u00e4 Roomassa vuonna 1917. Picasson \u201dRooman marssi\u201d tapahtui siis ennen Mussolinia. Sergei Djaghilevin Ven\u00e4l\u00e4inen baletti vieraili Roomassa ja esitti <em>Paraden<\/em>. Picasson mukana olivat luonnollisesti Olga Khokhlova, johon Picasso ihastui \u2013 ja hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 Jean Cocteau.<\/p>\n<p>Teema toi n\u00e4ytteille harlekiinikuvastoa aina 1910-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. Picasso vaihtelevista harlekiinimaalauksista pystyi p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n \u201desitt\u00e4vyyden\u201d ja abstraktin v\u00e4lisen rytmin: siin\u00e4 ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n ajallista johdonmukaisuutta. Erityisen vaikutuksen teki my\u00f6h\u00e4isen synteettisen kubismin upea maalaus <em>Harlekiini ja viulu vuodelta<\/em> 1918 (The Cleveland Museum of Art, Cleveland). Rooman n\u00e4yttelyn toinen kerros oli \u2013 grafiikkaa ja piirroksia lukuun ottamatta \u2013 varattu p\u00e4\u00e4asiassa Ven\u00e4l\u00e4isen baletin rekvisiitalle.<\/p>\n<p>Roomassa Picasso tapasi italialaisia futuristeja, mm. Giacomo Ballan, Fortunato Deperon, ja Enrico Prampolinin. Picasso ei kaihtanut museoita. H\u00e4n ihastui Napolin Museo Nazionalessa ns. Farnesen marmoreihin. Kosketuksella antiikin taiteeseen olikin pitk\u00e4 vaikutuksensa h\u00e4nen siirtyess\u00e4\u00e4n kohti raskaampaa visuaalista mimesist\u00e4 1920-luvun alussa.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Picasson Montpellierin n\u00e4yttelyn perusajatus suuressa Mus\u00e9e Fabressa (15.6. <em>\u2013<\/em> 23.9. 2018) oli esitell\u00e4 14 avainp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 \u2013 <em>grosso modo<\/em> \u2013 Picasson tuotannossa. N\u00e4yttelyn nimi oli <em>Picasso \u2013 Donne \u00e0 voir<\/em>. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t tarkoittivat oikeastaan vuosia. Jako oli n\u00e4hd\u00e4kseni summittainen. Sen olisi voinut tehd\u00e4 monella tavalla. Kysymys oli my\u00f6s avaint\u00f6ist\u00e4. Erityisen vaikuttava oli Picasson hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n Casgemasin profiilikuva h\u00e4nen itsemurhansa j\u00e4lkeen (1901). Barcelonan l\u00e4heisyyden kautta toinenkin teema putkahti esiin: <strong><em>Picasso-M\u00e9diterran\u00e9e.<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Vuosi 1955 oli k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in Picasso alkoi tehd\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin omann\u00e4k\u00f6isi\u00e4\u00e4n muunnelmia vanhemman taiteen maalauksista (Vel\u00e1squez, Courbert, Poussin, Manet). Vuosina 1954\u20131955 h\u00e4n maalasi 15 eri varianttia Eugene Delacroix\u2019n kuuluisasta maalauksesta <em>Algerialaisnaisista<\/em> vuodelta 1834 (Louvre). Esill\u00e4 oli versio H, joka oli tehty 12. tammikuuta 1955. Siin\u00e4 odaliski \u2013 jos sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 odaliskiksi tunnistaa \u2013 nostaa jalat pystyasentoon; vesipiipun polttajanainen oli jo kauan sitten siirtynyt eri variaatioissa vasemmalle puolelle ja palvelija taakse. Saul Steinbergin mukaan mustat kiilat astuvat juuri t\u00e4ss\u00e4 maalauksessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle lis\u00e4ten maalauksen pintavaikutelmaa (2007, 232) \u2013 tai y\u00f6n tuntua.<\/p>\n<p>Museon toisessa kerroksessa oli esill\u00e4 etsaussarja <em>Vollard suite vusilta <\/em>1933\u20131937. Sarjassa Minotaurus-myytti, espanjalainen h\u00e4rk\u00e4taistelukultti ja henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n intiimit yksityiskohdat kutoutuvat kuvakavalkadiksi, jossa alaston nainen ja karvainen h\u00e4rk\u00e4-Minotaurus on keskeinen motiivi. T\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4 Gagosianin n\u00e4yttelyn teemat risteytyiv\u00e4t Fabre-museon n\u00e4yttelyn kuvaston kanssa. Yhdist\u00e4v\u00e4t teemat eiv\u00e4t loppuneet t\u00e4h\u00e4n: n\u00e4yttelyss\u00e4 kohtasi my\u00f6s muutaman saman teoksen kuin Roomassa. N\u00e4iden joukossa oli \u00f6ljymaalaus <em>\u00c9tudes<\/em>, joka k\u00e4y l\u00e4pi montaasinomaisesti Picasson eri kausia ennen vuotta 1920 (kuva 2). Kuvassa eri aikakerroksista kotoisin olevia teoksia asettuu illusorisiin lokeroihin; kun teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s abstrakteja kuvia, maalaus voidaan katsoa mimeettiseksi montaasiksi: mimeettisi\u00e4 kuvia Picasson omista abstrakteista teoksista.<\/p>\n<p>Palaan Pariisin Picasso-museon <em>Guernica<\/em>-n\u00e4yttelyyn (27.3. 2017 \u2013 29.7. 2018). Siin\u00e4 itse <em>Guernica<\/em>-maalaus (1937) on se Picasson teos, jossa h\u00e4rk\u00e4-teema vihdoinkin on alistettu h\u00e4rk\u00e4\u00e4 suuremmalle asialle \u2013 jos <em>Guernica<\/em> olisi ollut paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esill\u00e4 oli sen sijan kiinnostavia luonnoksia ja hyvin pohjattua ajankuvaa, eli kansan k\u00e4rsimyksi\u00e4 Espanjan sis\u00e4llissodasta. Ja runsaasti pastisseja <em>Guernicasta<\/em>. Sek\u00e4 Cagosianin ett\u00e4 Pariisin Guernica-n\u00e4yttelyt kummatkin n\u00e4yttiv\u00e4t, miten Picasso silloin t\u00e4ll\u00f6in harrasti flirtti\u00e4, ei ainoastaan naisten, vaan my\u00f6s surrealismin kanssa.<\/p>\n<p>Lontoon Tate Modernissa t\u00e4m\u00e4n syksyn alkuun kest\u00e4nyt n\u00e4yttely, <em>Picasso 1932 \u2013 Love, Fame Tragedy<\/em> (8.3. \u2013 9. 9. 2018) kuvasi Picasson <em>annus mirabilista<\/em>: kaikki ty\u00f6t olivat vuodelta 1932. Aivan kuin osoituksena vuoden ikimuistoisuudesta n\u00e4yttely oli suurin kuudesta n\u00e4kem\u00e4st\u00e4ni.<\/p>\n<p>Esillepanosta kehkeytyi laaja ja intensiivinen kuvap\u00e4iv\u00e4kirja, jonka keskeisess\u00e4 roolissa oli Marie-Th\u00e9r\u00e8se Walter johon Picasso oli tutustunut 1927, kun t\u00e4m\u00e4 oli 17 ja Picasso 45.vuotta. Vuonna 1932 Picasso oli viidenkymmenen ja suhde Marie-Th\u00e9r\u00e8seen oli kiihkeimmill\u00e4\u00e4n. Dateeraukset auttavat seuraamaan kuvatapahtumia p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Paljon pehmeit\u00e4 kaaria ja vaaleaa siniviolettia valui useille kankaille. Atleettinen Marie-Th\u00e9r\u00e8se pehmeni ja v\u00e4ri muuttui v\u00e4rin\u00e4ksi. Picasso teki my\u00f6s veistoksia salarakastettunsa p\u00e4\u00e4st\u00e4; niiss\u00e4 h\u00e4n muhkeasti tyylitteli Marie-Th\u00e9r\u00e8sen erikoisen nen\u00e4n p\u00e4\u00e4lakeen asti. Vuoden 1932 helmikuussa syntyi lis\u00e4\u00e4 makaavia tai nojatuolissa lojuvia pehme\u00e4n linjakkaita vaaleasiniviolettisia naishahmoja, joiden kasvot olivat aina keskiviivalta jaettu kahtia; t\u00e4m\u00e4 keino antoi mahdollisuuden varjossa olevien kasvojen osien eroottisille konnotaatioille.<\/p>\n<p>Maaliskuun tunnetuin maalaus on <em>Nainen peilin edess\u00e4.<\/em> Teoksesta on tehty lukuisia tulkintoja.\u00a0 Siin\u00e4 on n\u00e4hty kaikuja Edouard Manet\u2019n samantyyppisest\u00e4 aiheesta (<em>Devant la glace<\/em>, 1876). T\u00e4ss\u00e4 maalauksessa Manet ei paljasta vaalean siniasuisen \u201dNanansa\u201d kasvoja peilikuvassa. Useissa tulkinnoissa t\u00e4hdennet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten Picasson maalauksessa peilist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 nainen on kuvattu vain profiilista ja on ter\u00e4v\u00e4piirteinen, synkk\u00e4. Harvoin on puhuttu siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4emme oikeastaan kolme naista, naishahmo, joka katsoo peilikuvaansa ojentaa k\u00e4tt\u00e4\u00e4n kohti peilin reunaa, kahdentuu kasvoista selvemmin kuin aiemmissa saman vuoden maalauksissa. Huhtikuussa 1932 h\u00e4nen pari vuotta aiemmin ostamassaan Boisgeloupin talossa vieraita k\u00e4vi enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Abstraktio hiipi yh\u00e4 voimakkaammin tiedostamattoman takaovesta sis\u00e4\u00e4n ja naishahmot k\u00e4viv\u00e4t sek\u00e4 katkonaisemmiksi ett\u00e4 meduusamaisemmiksi. Picasson sivellin hyv\u00e4ili j\u00e4lleen surrealismia. H\u00e4nen oman retrospektiivinsa j\u00e4lkeen \u2013 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1932 \u2013 sivellinty\u00f6 pehmeni uudelleen ja Marie-Th\u00e9r\u00e8se lojuu j\u00e4lleen <em>Punaisessa nojatuolissa<\/em>.<\/p>\n<p>Lontoon n\u00e4yttelyn loppuosa oli ajoituksiltaan ja aiheiltaan hieman sekava. Ajallista johdonmukaisuutta ei ehk\u00e4 kokonaisuutena voitu toteuttaa. Salit loppuivat kesken. Picasson hiilipiirrokset ja Matthias Gr\u00fcnewaldin innoittamat <em>Ristiinnaulitun <\/em>piirrokset kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lleen yhden puolen Picassosta. Viimeinen aihepiiri onkin traagisempi: hukkumisvaara ja pelastuminen. N\u00e4m\u00e4 kuvat ovat harvemmin olleet n\u00e4ytteill\u00e4. Kaiken kaikkiaan n\u00e4yttely oli ajallisessa intensiteetiss\u00e4\u00e4n kunnianhimoinen ja seurasi siten Picasson luomistahtoisia j\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n<p>Samoin kuin Lontoon n\u00e4yttely, Barcelonan Picasso-museon katselmus <em>La cuina de Picasso (La cocina de Picasso, Picasson keitti\u00f6<\/em>, 25.5. \u2013 30.9. 2018) oli perusteellisesti tematisoitu. Siit\u00e4 antoi jo k\u00e4sityksen yli 300-sivuinen huolellisesti kokoonpantu luettelo. N\u00e4ytteillepano avasi ennen kaikkea n\u00e4k\u00f6alan Picasson varhaiseen taiteellisen toimintaan ravintoloiden, kapakoiden ja keitti\u00f6iden kautta.<\/p>\n<p>Barcelona oli Picasson nuoruuden kaupunki. H\u00e4n asui siell\u00e4 vuodesta 1895 vaihtelevasti aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Nuoret \u201dmodernistat\u201d kokoontuivat Quatre Gats -tavernaan sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n olivat mm. Ramon Casas ja Pere Romeau. Picasso maksoi iltaruokansa skisseill\u00e4 ja piirroksilla. Skissej\u00e4 oli n\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 riitt\u00e4miin, my\u00f6s Picasson suunnittelema menu mainittua tavernaa varten. \u201dSinisen kauden\u201d (1902-1904). maalauksia puolestaan luonnehtii n\u00e4l\u00e4n tunne ja ruoan jano. Asetelmia pystyi n\u00e4yttelyss\u00e4 seuraamaan1900-luvun alusta saakka, l\u00e4pi synteettisen kubismin aina muhevimpiin kalasommitelmiin 1940-luvun lopulta. Sodan j\u00e4lkeisten ruoka-asetelmien kulinaarinen horisontti alkoi paisua. My\u00f6s kuuluisa dadapitoinen pienoisveistosm\u00f6ykky <em>Absintti <\/em>(1914) oli esill\u00e4 \u2013 jonka varianti l\u00f6ytyi my\u00f6s Montpellierin n\u00e4yttelyst\u00e4. <em>Absintti<\/em> on kuin lyhyt johdatus Picasson <em>bricolage<\/em>-viehtymyksiin.<\/p>\n<p><em>Picasson keitti\u00f6<\/em> polveili runsaslukuisissa saleissa ja lopulta meni hetkeksi ristiin perusn\u00e4yttelyn kanssa. Perusn\u00e4yttelyn helmi on luonnollisesti <em>Las Meninas<\/em>-sarja, joka on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4, monipuolinen ja suvereeni. Olin aivan sanaton, koska olin halunnut n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sarjan jo vuosia. Sarjan kehittymist\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 pystyy seuraamaan elokuun puoliv\u00e4list\u00e4 1957 joulukuuhun, maalaus maalaukselta, melkeinp\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Kuuluisa monokromaattinen iso kokonaiskuva on maalattu 15.9. 1957 (194 x 269 cm). Sen j\u00e4lkeen seurasi suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 pieni\u00e4 yksityiskohtia isoina muunnelmina. Infanta Margaritasta on useita muunnelmia, joista monokromaattinen ja keltainen on tehty 20.8. 1957. My\u00f6s laajemmasta kuvasta on kaksi v\u00e4rillist\u00e4 voimakkaasti abstrahoituja teosta lokakuulta: n\u00e4ist\u00e4 varianteista voi seurata, mit\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 Diego Vel\u00e1zquezin maalauksesta Picasso otti mukaan, mit\u00e4 ei, ja millaisia yll\u00e4tyksi\u00e4 katsoja pannaan kokemaan. Harvoin n\u00e4kee, miten tekij\u00e4n havaintotieto ja kekseli\u00e4isyys asteittain kehittyv\u00e4t. Voi sanoa, ett\u00e4 Picasso dionysisoi vanhat aiheet abstrahoimalla ne levottomasti. T\u00e4t\u00e4 dionyysista voimaa ei paennut edes feminiininen <em>Rauha<\/em> \u00a0vuodelta 1952 (vrt. Wilson 2013, 200).<\/p>\n<p>Koettuani n\u00e4m\u00e4 kuusi n\u00e4yttely\u00e4 vuoden aikana, oli helppo tulla siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 Picassoja on enemm\u00e4n kuin n\u00e4m\u00e4 kuusi n\u00e4yttely\u00e4 esitti. Picasso oli eritt\u00e4in muuntuva tekij\u00e4. Sen takaavat varmaan my\u00f6s tulevat n\u00e4yttelyt t\u00e4st\u00e4 ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n moninaisesta taiteilijasta. Picasso onkin varoittavasti todennut: \u201dTyyli voi vangita taiteilijan samaan kaavaan ja samaan tekniikkaan vuosikausiksi.\u201d Muttei Picassoa \u2013 eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 silti kutsuta eklektikoksi, onneksi.<br \/>\n<strong>Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n<p>Guigon, Emmanuel, Androula, Michael, Rafart I Planas, Claustre (toim.) 2018. <em>Picasso\u2019s Kitchen<\/em>. Barcelona: Museu Picasso.<br \/>\nSteinberg, Leo 2007. <em>Other Criteria. Confrontation with Twentieth-Century Art<\/em>. Chicago: The University of Chicago Press.<br \/>\nvan Hensberger, Gijs 2004. <em>The Biography of a Twentieth-Century Icon<\/em>. New York &amp; London: Bloomsbury.<br \/>\nWilson, Sarah 2013. <em>Picasso \/ Marx and Socialist Realism in France<\/em>. Liverpool: Liverpool University Press.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kuva 1. Art and Language: <em>A study for Picasso&#8217;s Guernica in the style of Jackson Pollock<\/em>. Yksityiskohta.1980. Piirros. Collection MACBA.<\/p>\n<p>Kuva 2.\u00a0 Pablo Picasso: <em>\u00c9tudes<\/em>, 1920, \u00f6ljy kankaalle, 100 x 81 cm, Mus\u00e9e national Picasso, Paris. Valokuva: Ren\u00e9-Gabriel Oj\u00e9da, service presse. Mus\u00e9e Fabre, 2018.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Altti Kuusamo\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ilmestynyt: Synteesi 2\/2018 \u00a0 \u00a0 Kuusi kertaa Picasso Picasso-n\u00e4yttelyt Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Montpellierissa, Barcelonassa ja Lontoossa, elokuusta elokuuhun 2017\u20132018. \u00a0 &nbsp; Minulla oli mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 vuoden sis\u00e4ll\u00e4 kuusi eri Picasso-n\u00e4yttely\u00e4, Lontoossa, Roomassa, Pariisissa, Montpellierissa, Barcelonassa ja j\u00e4lleen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,8,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/135"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=135"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":143,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/135\/revisions\/143"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alttikuusamo.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}