Synteesi 1–2/2017 27
Altti Kuusamo
RAUNIOMELANKOLIA, DIDEROT JA
HUBERT ROBERT
Modernin melankolian dynamiikkaa III
More simply, ruin is part of the general Weltschmerz, Sehnsucht, malaise, nostalgia, Angst,
frustration, sickness, passion of the human soul.
Rose Macaulay 1953, 23.
Je vous salue ruines solitaires, tombeaux saints, murs silencieux!
Constantin-Francois de Volney 1791, xi.
La rovina, infatti, è un luogo di vita humana da cui la vita stessa s’è separata.
Barnaba Maj 1999, 45. (Vrt. Simmel 1990, 36).
Rauniomelankolian vuosisata ja Hubert Robert
Käsitykset raunioista ja melankoliasta kokivat muutoksia esimodernin ajan loppupuolella,
pitkin 1700-lukua. Yksi syy tähän on melankolia-käsitteen muutokset
1700-luvun alussa, jotka eivät olleet heijastumatta Denis Diderot’n ja
d’Alembertin Éncyclopédien määrityksiin melankoliasta. Melankolia menettää sille kuuluvan
inspiroituneen, kosmosta syleilevän hohtonsa – saadakseen vain osan siitä takaisin
valistuksen tuoksinassa ja orastavalla tunteellisuuden aikakaudella. Kuitenkin vuosisadan
puolivälissä näyttää siltä, että alkava fysikalistis-orgaanisen melankoliakäsityksen voittokulku
kohtaa hieman vaikeuksia. Eräs merkki siitä on se, että se mitä kutsutaan rauniomelankoliaksi,
yhtyy ajatukseen ”raunioiden poetiikasta”. Roland Mortier toteaa (1974,
82.): ”Annettakoon Diderot’lle, Bernardin de Saint-Pierrelle ja Chateaubriandille ansio
’rauniopoetiikan’ (la poétique des ruines) keksimisestä”.
Ranskalaisen maalarin Hubert Robertin (1733–1808) rauniomelankolia on mietityttänyt
tutkijoita jo pitemmän aikaa. Yleensä se, mitä siitä on sanottu, on usein palautettu
Denis Diderot’n ajatuksiin Robertin maalauksista hänen teoskokonaisuudessaan Salons
- 1767. Mitä rauniomelankolia tarkemmin tarkoittaa Robertin maalauksissa, on jäänyt vähemmälle
huomiolle. Robertin tutkimuksessa on edelleen aukkoja. Pariisin Louvressa
ja Washingtonin National Galleryssa järjestettyjen suurten Robertin näyttelyiden yhteydessä
ilmestynyt odotettu teos Hubert Robert – A Visionary Painter (2016) oli pettymys
monessa suhteessa. Se ei sisältänyt uusia tulkintoja Robertin tuotannosta, myös sen
28 Synteesi 1–2/2017